Johtaminen on kiehtovaa ja olen pohtinut sitä viime aikoina paljon. Kirjoitin aiemmin siitä, miten mielestäni Suomen suurin ongelma on johtajuusvaje. Vaikka postauksesta on jo neljännesvuosi, on se edelleen ajankohtainen. Jäin miettimään, mitä se huono johtaminen sitten on ja kokosin tähän postaukseen asioita, mitä johtajan ei ainakaan kannata sanoa alaisilleen.
“Yrityksen tehtävänä on tuottaa arvoa osakkeenomistajille.”
Ehkä, mutta tämä ei kyllä pätkääkään motivoi ketään. Varsinkin esim. leikkaus- tai muussa negatiivisessa tilanteessa sanottuna tällaisesta tulee fiilis, että johtaja ei todellakaan välitä alaisistaan. Ketään ihmistä ei motivoi se, että hän on olemassa vain tuottaakseen rahaa toiselle ihmiselle.
“Minulla on kiire.”
Vaikka kuvittelet että kiire on merkki siitä, että olet menestyvä johtaja, se on kyllä oikeasti merkki siitä, että et välitä alaisistasi ja olet huono organisoimaan töitäsi. Voi tietysti olla hetkiä, kun joudut oikeasti juoksemaan palaverista toiseen, mutta silloin on hyvä varata kalenterista aikaa alaisten kuulemiseen myöhemmin.
“Minä määrään täällä koska olen johtaja.”
Valtansa pönkittäminen asemaansa korostamalla on niin 70-lukua. Nykyisin hyvä johtaja on sellainen, joka saa ihmiset kunnioittamaan itseään ammattitaitonsa ansiosta, ei käskemällä niin. Tietysti on tilanteita jossa johtaja voi joutua päättämään eri tavalla kuin mitä alaiset ovat toivoneet, mutta tällaisistakin tilanteista päästään yleensä eteenpäin selittämällä päätöksen syyt kunnolla.
Onko sinulla kokemuksia esimerkiksi amerikkalaisesta johtamisesta verrattuna suomalaiseen? Kerro se kommenteissa!
On tietysti olemassa täysin kelvottomia alaisia, mutta hyvä johtaja saa tällaisistakin ihmisistä enemmän irti kuin huono johtaja. Hyvä johtaminen kulkee myös usein käsi kädessä tuottavan yrityksen kanssa – kun töihin on kiva tulla, on työtehtäviinkin valmis panostamaan enemmän. Hauskaa sinänsä, että tätä kirjoittaessani googlettelin paria asiaa ja törmäsin sattumalta samana päivänä julkaistuun Talouselämän juttuun hyvin johdettujen yritysten paremmasta kannattavuudesta.
Toivottavasti Suomessa johtamiskulttuuri kehittyisi pikku hiljaa niin, ettei alaisia nähtäisi vain määräiltävinä objekteina vaan mieluummin ihmisinä, joita kannustamalla ja ohjaamalla päästään yhdessä maaliin. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni pörssiyhtiöiden johtoryhmässä istuvista ihmisistä on saanut minkäänlaista johtajuuskoulutusta. Sillä sehän on taito ihan kuin mikä tahansa muu! Valitettavan usein johtaminen nähdään vain jonkinlaisena “sivutuotteena” joka muka osataan ilman suurempaa opiskelua.
Ja bonuksena asiakaspalveluklassikko “muistakaa hymyillä”. Kyllä se hymy tulee sieltä ihan itsestään, jos työpaikka on hyvin johdettu.
