Kirjoitin aiemmin huonosta johtajuudesta. Jäin miettimään johtajuuden eri ulottuvuuksia ja päädyin pohtimaan sitä, mitä hyviä ja huonoja puolia on omistajajohtajuudessa. Yrityksensä kokonaan tai osittain omistavat johtajat saattavat olla suuri vahvuus tai suurin tulppa.
Omistava johtaja voi mahdollistaa hullujenkin ideoiden toteuttamisen luottamalla perstuntumaan. Miten esimerkiksi hullut markkinointitempaukset – joiden tehon mittaamiseen ei ole selkeitä keinoja – perustellaan excelillä? Omistava johtaja ei exceliä tarvitse – hän voi luottaa intuitioonsa. Varusteleka kaikkine markkinointitempauksineen on tästä hyvä esimerkki (tosin yrityksellä on nykyisin ulkopuolinen toimitusjohtaja).
Toimialaosaaminen on myös yksi omistajajohtajan vahvuuksia, sillä onhan hän perustanut yrityksen taitojensa avulla, ja vapaa-aikaankin seuraa tiiviisti, mitä alalla tapahtuu.
Toisaalta omistava johtaja ei välttämättä ymmärrä, etteivät työntekijöitä välttämättä motivoi samanlaiset asiat kuin heitä itseään. On aivan eri asia työskennellä oman yrityksensä eteen kuin jollekin toiselle. Mitä pienemmästä porukasta (ja yrityksestä) on kyse, sitä lähempänä voidaan olla omistajan paloa – onhan todennäköisempää, että työntekijäkin voi vaikuttaa omilla ideoilla yrityksen suuntaan. Mutta kun yritys kasvaa pienenee myös yksittäisen työntekijän vaikutusvalta. Tällöin astuu kuvaan esimerkiksi se, että henkilöstön hyvinvointiin tulee panostaa systemaattisesti; raha saattaa tuntua suurelta, mutta ilman sitä yhteisöä on vaikea luoda. Tai että pitää ottaa käyttöön erilaisia järjestelmiä työajanhallinnan, rekrytoinnin ja taloushallinnon osalta – puhelimen muistiinpanoihin naputellut epämääräiset muistiinpanot eivät enää riitä.
Omistajajohtaja saattaa olla myös mikromanageri. Onhan hän tottunut siihen, että saa ja joutuu tekemään päätöksiä pienimmistäkin yritykseen liittyvistä asioista. Omistavan johtajan voi olla vaikea päästää irti ja luottaa siihen, että hänen palkkaamansa ihmiset ylipäänsä hoitavat asiat sekä ehkä jopa häntä paremmin. Tällainen johtaja saattaa aiheuttaa ahdistusta siinä, että hän ei keskity kunnolla omiin tehtäviinsä eli vaikkapa yrityksen suunnan määrittämiseen. Vaan käyttää aikaansa vaikkapa tapahtuman ruokatarjoilun viilaamiseen. Tällöin yritys saattaa hetkellisesti menestyä suhdanteiden ansiosta, mutta tilanne ei ole kestävä.
Yrityksen johtamisen tulee muuttua, kun yritys kasvaa, sillä erilaisissa vaiheissa tarvitaan erilaista johtajuutta. Tällöin omistajajohtajalta vaaditaan paljon, sillä tuleehan hänen toimia eri tavalla mihin on tottunut. Omistajajohtaminen tarjoaa suuren mahdollisuuden, mutta sisältää myös paljon haasteita. Toisaalta, harva yrittäjä kovin helposta elämästä haikaileekaan.