Paljonko rahaa Google-mainontaan pitäisi käyttää?

Yrittäjät-Facebook-ryhmässä oli erittäin hyvä kysymys siitä, paljonko Google-mainontaan tulisi laittaa rahaa. Olisipa kysymykseen yksiselitteinen vastaus! Mutta kun ei ole.

Google-mainonnan tulosmittaus
“Miksi ihmeessä asiakkaalla ei ole tulosmittausta?” Markkinointisankarit ihmettelevät.

Budjetin hyöty riippuu ihan täysin siitä, mitä Googleen pistetyllä rahalla tehdään. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa Googleen sellaisiin sanoihin, jotka eivät tuo asiakkaita. Ennen mainoskampanjoiden aloittamista kannattaa laittaa seuranta kuntoon. Eli katsoa, mitä kävijät sivuillasi tekevät, ja lisätä Google Analyticsiin tulosmittaus.

Miten tulosmittaus sitten asetetaan?

Aivan ensiksi sinun tulee selvittää, onko sivuillasi Google Analytics-koodi, jos et asiaa tiedä.

Yksinkertaisesti löydät tämän esimerkiksi avaamalla oman verkkosivusi, painamalla hiiren oikeaa näppäintä (tai ctrl+macin näppäin) ja valitsemalla “näytä sivun lähdekoodi”. Saat eteesi pitkän rimpsun koodia. Tämän jälkeen hae (ctrl+f tai mac omppu-näppäin ja f) Analytics tai UA. Jos löydät koodin seasta sanat “Google Analytics”, yrityksesi sivuilla on mitä todennäköisimmin Analytics-koodi (onko Analyticsin koodinpätkä asennettu oikein, on toki toinen juttu).

Jos sinulla ei ole tunnuksia Analyticsiin, niin pyydä niitä siltä taholta, joka koodin on sivustollesi lisännyt. Tällainen taho on yleensä sivujen kotisivujen tekijä tai sitten Google-mainontaa sinulle tehnyt taho.

Kun pääset sisään Analytics-tiliin, on aika lisätä jokin maali analytiikkaan. Tavoite olisi siis päästä mittaamaan sitä, millä sanoilla teidän sivuille mainonnan kautta tulleet ovat ostavia asiakkaita (tai yleensä mitä kanavaa pitkin ostavat asiakkaat tulevat). Jos sivuillasi ei lainkaan löydy Analyticsiä tai kukaan ei tiedä tunnuksista mitään, googlettamalla löydät ohjeita Analytics-tilin avaamiseen ja koodin lisäämiseen verkkosivustollesi. Samoijn itse maalien (goal) asettamiseen löydät googlesta paljon ohjeita.

Jos sivuillasi on jokin ulkoinen palikka, esimerkiksi ajanvarauskalenteri tai lipunmyyntiplugin, on maalien asettaminen hippusen haastavampaa. Yleensä googlettamalla löytyy erilaisten toimijoiden ohjeita (esimerkiksi Eventillan tai Paytrailin sivuilla on kattavat ohjeet siitä, miten heidän järjestelmänsä pelaa yhteen sinun verkkosivustosi Analyticsin kanssa).

Kun tulosmittaus on saatu toimimaan, on Google Ads -budjetin seuranta pikkuisen helpompaa. Millä sanoilla ostavat ihmiset tulevat sivustollesi?

Toki asiakkaan polku ei ole aina yksiselitteinen; klikistä ostokseen saattaa olla monta mutkaa matkassa.

Joskus voi olla että asiakas on käynyt sivuillasi, mutta ei ole jostain syystä halunnut sillä hetkellä ostaa. Toisaalta tämä käynti saattaa olla hänellä mielessän myöhemmin, ja kun hän tuntee jo brändisi, hän osaa kirjoittaa sivustosi nimen selaimen osoitepalkkiin. Jos tuloksellisuutta mitataan vain viimeisen klikin perusteella, ei Google-mainonnasta vaikuta olevan hyötyä. Vaikka alunperin ilman sitä kyseinen asiakas ei olisi ikinä osannut tulla sivuillesi.

Toivon kovasti, että markkinointitoimistot aktivoituvat tulevaisuudessa analytiikan osalta.

Vaikka datasta puhutaan paljon, niin konkreettisia käytännön tekoja pk-yritysten palvelemiseen tehdään edelleen vähän.

Esimerkiksi yhtäkään kampanjaa ei saisi päästä liveksi ilman, että on edes mietitty, mikä kampanjan tavoite voisi olla. Ok, todellisuudessa maalien asettaminen ei ole kovin yksiselitteistä ja joskus esimerkiksi kotisivujen teknologia on niin haastavaa, että maalien asettaminen ei onnistu. Tai sivustolla ei yksinkertaisesti ole mitään, jonka tuloksellisuutta voisi mitata.

Usein asiakas osaa oman bisneksensä, mutta ei digimarkkinointia ja miten voisikaan osata – se on meille markkinoinninkin ammattilaisille haastava ala, koska asiat muuttuvat niin nopeasti ja hallittavia nippeleitä on loputtomasti.

Mutta vielä takaisin siihen budjettiin. Koska mitään yksiselitteistä sääntöä ei ole, ei edes nyrkkisääntöä, niin suosittelen kokeilemaan. Käytä välillä satanen, välillä kaksi, välillä viisi, ja katso, tapahtuuko bisneksessä jotain niillä mittareilla, millä pystyt mittaamaan.

Digimaailma luo illuusion siitä, että kaiken pystyisi mittaamaan kovin tarkasti. Joo, onhan se toki mahdollista, mutta pk-yritysten resursseilla isommat mallinnusprojektit voivat olla aika kova paukku.

Jos saat maalit toimimaan, olet jo saanut hyvän alun. Jos kaikki tämä tuntuu jotenkin tosi hankalalta tai ei muuten onnistu ja sinulla on kivijalkaliike, niin tee mittaus sitten vaikka hyvin karkealla tasolla tukkimiehen kirjanpidolla. Kysy asiakkailta, mistä he sinut löysivät. Jos vastaus on “netistä”, vedä viiva ja laske viikon lopussa käyttämäsi Google-budjetti jaettuna netistä sinut löytäneiden asiakkaiden määrällä. Saat karkean arvion siitä, paljonko Google-budjettia yhden asiakkaan hankkiminen on maksanut.

Googlen sielunelämän ymmärtämisen ympärille on rakentunut kokonaisia teollisuudenaloja – suosittelenkin jokaiselle yrittäjälle ainakin Google-mainonnan ja hakukoneoptimoinnin perusteiden ymmärtämistä. Asiakkaita Googlen kautta nimittäin on tarjolla lähes alalla kuin alalla ja jos sinä et heitä napsi, niin he päätyvät kilpailijoidesi haaviin.

Sen voin taata, että jokainen digiymmärryksen parantamiseen käytetty euro tai tunti tuo fiksumpien bisnespäätösten muodossa itsensä takaisin.

admin

Leave a Reply