Kokosin aiemmin listan kiinnostuneista eri alojen ammattilaisista, jotka olisivat käytettävissä yritysten hallituksiin.
Koska tämä aihe kiinnostaa myös itseäni laajemmin, päätin tehdä postauksen aiheesta hallituksen jäsenen vastuu. Sillä hirveän helposti tulee varmasti ajateltua, että “minua kiinnostaisi ja asiantuntemuksestani olisi apua” mutta ei mietittyä niitä vastuita, joita hallitus mukanaan tuo.
Yrityksissä on oikeastaan neljä vallan linnaketta: omistajat, toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiökokous. Pienessä yrityksessä nämä kaikki ovat helposti yhden tai useamman saman ihmisen toimenkuvia.
Mutta heti kun yritys kasvaa, kannattaa harkita ulkopuolista hallitusta. Isoilla yrityksillä on määräyksiä, että hallituksen jäsenet eivät saa olla minkäänlaisessa työ- tai palvelusuhteessa yhtiöön (kurkkaa esimerkiksi Fortumin kanta).
Hallitus valitaan tavallisesti yhtiökokouksessa. Yhtiökokoukseen kokoontyvat yrityksen omistajat. Samoin hallituksen palkkiot määritellään yhtiökokouksessa.
Hallituksessa on kaksi erilaista vastuutyyppiä: vastuu bisneksestä ja laillinen vastuu.
Vastuu bisneksestä on usein arjessa tärkeämpi, vaikka laillinen vastuu on taas jokaista henkilökohtaista koskettavampi. Tämä ei siis ole mikään virallinen jako vaan oma näkemykseni, mutta se auttaa hahmottamaan hallitustoimien monia ulottuvuuksia.
Bisnesvastuu
Bisnesvastuu on asia, joka jokaisen pitää henkilökohtaisesti tuntea sydämessään – aikaansaamaton hallitus ei välttämättä joudu oikeuteen, mutta ei siitä mitään hyötyäkään yritykselle ole, vaan päinvastoin voi olla haittaa! Hyvä hallitus vie yrityksen aivan uudelle tasolle.
Hallitukseen ei mennä jäähdyttelemään, mutta toki hallitus tarjoaa kokeneille ammattilaisille tavan olla mukana yritysmaailmassa ilman täysipäiväistä työtä.
Hallituksen jäsenyys ei ole paikka, jonne mennään opettelemaan bisneksen tekoa tai valmistautumatta viisastelemaan. Yleensä hallitus on nimittäin se asia osakeyhtiössä joka tekee liiketoiminnan kannalta kriittiset ja vaikeat päätökset.
Vastuu bisneksestä tarkoittaa sitä, että hallituksella tulee olla näkemys siitä, minne yritys on menossa. Hallituksen jäsenenä tulee siis perehtyä yrityksen toimialaan ja kilpailijoiden toimintaan, tilastoihin, trendeihin ja moniin muihin bisnekseen vaikuttaviin tekijöihin. Sekä tietysti yrityksen sisäisiin asioihin: onko toiminta toteutettu järkevästi?
Hallitukset ovat mielestäni Suomessa aliarvioitu resurssi bisneksen kasvattamisessa!
Hallituksesta ei saada kaikkea hyötyä irti, jos hallituksen kokoukset ovat vain pakollisia muodollisuuksia, joihin on pyydetty mukaan omistajan pari kaveria ja joihin toimitusjohtaja raapustaa viime hädässä kasaan exceleitä.
Hallitus valvoo tasapuolisesti kaikkien osakkeenomistajien etua ja toimitusjohtajan toimintaa. Hallitus toimii siis toimitusjohtajan esimiehenä – useimmiten eniten toimitusjohtajan kanssa tekemisissä on hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen tulee ajaa yrityksen etua ja hallitus ei saa siis suhtautua liian löperösti toimitusjohtajaan, vaikka toimari olisikin esimerksi jonkun hallituksen jäsenen kaveri.
Laillinen vastuu
Hallitus on vastuussa että toiminta ja kirjanpito ovat asianmukaisesti järjestettyjä.
Kuten jo aiemmin mainitsin, hallitukset joutuvat tekemään isoja päätöksiä ja niissä kannattaa varoa yksimielisyysharhaa. Jos kaikki muut ovat samaa mieltä, ei itse kannata olla, jos on oikeasti ja perustellusti eri mieltä asiasta. Huolellinen perehtyminen asioihin on tärkeää, sillä olet tietyissä tapauksissa vastuussa tekemistäsi päätöksistä koko henkilökohtaisella omaisuudellasi!
Huolimattomuus on tärkeä avainsana tässä – hällä väliä -asenne tai tietämättömyys voivat koitua yllättävän kalliiksi. Hallituksen jäsenille onkin tarjolla erilaisia vastuuvakuutuksia (googlettamalla hallinnon vastuuvakuutus löydät paljon tietoa aiheesta).
Koska hallituksen tulee ajaa koko yrityksen etua, ei hallitus saa esimerkiksi hankinnoissa suosia jotain yhtä yrityksen osakkaista ylitse muiden.
Huolellisuus on siis tärkeää sekä hallituksessa toimiessa että ennen hallitukseen mukaan lähtemistä. Jos sinua pyydetään mukaan hallitustyöhön, tutustu yritykseen ja sen talouteen sekä sopimuksiin huolella ennen papereiden allekirjoittamista. Jos asia yhtään epäilyttää, konsultoi osaavampia tai tarkastuta asia lakimiehellä.
Alkoiko hallituksen jäsenyys jännittämään? On muitakin vaihtoehtoja.
Jos hallitusjäsenyys tuntuu liian raskaalta, niin yrityksillä on myös erilaisia advisory boardeja, joissa voi jakaa asiantuntemustaan, mutta ei tarvitse laillisesti sitoutua.
Lisäksi voit esimerkiksi alkaa mentoriksi, jos haluat epämuodollisemmin jakaa osaamistasi ja auttaa ihmisiä henkilökohtaisessa kasvussa. Tutustu vaikka Suomen mentoreiden toimintaan.
Toisessa ääripäässä ovat taas hallitusammattilaiset, joille hallitustyö on päivätyötä. Jos siis hallituksen jäsenyys tuntuu edelleen omalle jutulle työn ohella tai jopa täysaikaisesti, niin tutustu Kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssiin. Kurssilta saat kattavan näkemyksen siitä, mitä hallituksen jäseneltä vaaditaan. En ole siis itse käynyt kurssia, mutta se kiinnostaa tulevaisuudessa.
